UTTF Finaali: Vaarojen Ultra 130km 2022
Instagram päivitys 29.9.
Huomenna klo 18 starttaa Vaarojen Ultra 130km. Tähän päättyy mun kolmen pitkän ultrajuoksun sarja. Jos pääsen maaliin hyväksytyssä aikarajassa, minusta tulee Ultra Trail Tour Finland FINISHER. Tätä on tullut paikan päälle todistamaan oma lähipiiri mun 30v synttäreiden merkeissä. Vaativin ja tärkein juoksuni koskaan ja muutenkin tärkeä viikonloppu!
Instagram päivitys pari tuntia ennen starttia:
Onko muita ultrajuoksijoita joiden mieli liitää ihan uusissa sfääreissä pitkien juoksumatkojen aikana?
Samaistun tähän kuvaan, koska ketun kelat on just niin kuin minun mieli yli 100km jälkeen. Plus että maisema muistuttaa Kolin maisemia, joissa starttaa reilun parin tunnin päästä Vaarojen Ultra 130km.
Myös tämä toinen kuva on hyvin samaistuttava. En pysty tämän paremmin selittämään mitä pitkän matkan juoksu tekee mielelle.
Tykkään sanonnasta, että kaikista pisin matka on matka omaan sisimpään. Ultrajuoksu fyysisenä suorituksena tarjoaa minulle tien myös toisenlaisille matkoille, jotka tapahtuu aina jossain syvemmällä tasolla. Ne eivät ole koskaan samanlaisia. Ne eivät anna sitä mitä odotan saavani, vaan sitä mitä (usein tiedostamattakin) tarvitsen.
Tsemppiä kaikille starttiin!
Kisaraportti
Äärimmäisen haastava pitkien polkujuoksujen trilogia on vihdoinkin ohi.
Ansaitsin UTTF FINISHER liivin, jota lähdin tältä kokonaisuudelta hakemaan. Se jaetaan vain niille muutamille kymmenille, jotka onnistuvat pääsemään aikarajassa maaliin kaikista kolmesta osakilpailusta. Monien matka keskeytyy erilaisiin vaikeuksiin.
Ultra Trail Tour Finland (UTTF) tulokseni:
30.9. Vaarojen Ultra 130km
23:01:27
Sija 11/68
Keskeyttäneitä 28%
8.7. NUTS Ylläs-Pallas 160km
27:54:18
Sija 25/103
Keskeyttäneitä 46%
27.5. NUTS Karhunkierros 166km
30:11:06
Sija 31/125
Keskeyttäneitä 50%
Kaksi aikaisempaa rapsaa löytyy blogistani:
Minulle oli kokeneempien toimesta povattu 24h ±30min loppuaikaa. Valmentajani oli hieman pessimistisempi 25-27h arviollaan. Löin siis kaikki odotukset. Näin hyvin en ole pärjännyt vielä missään aikaisemmassa polku-ultrassa. Sijoituksellani olin itseäni selkeästi kovempitasoisten juoksijoiden seurassa. Ne joiden kanssa olin juossut yhtä matkaa aikaisemmat osakilpailut, jäivät nyt jälkeen. Oli siis minun päiväni (ja yöni ja seuraava päiväni).
Reittiä ei turhaan ole sanottu Suomen vaikeimmaksi. Jyrkkien mäkien lisäksi haasteena oli erittäin epätasainen alusta. Enimmäkseen eteneminen on juurilla ja kivillä rämpimistä.
Reitti on hyvin pihi maisemien suhteen. Muutamassa yksittäisessä paikassa vilahtaa järvimaisema, mutta sekin puuston läpi. Jos haluaa nähdä oikeasti hienon maiseman, on käytävä erikseen ihastelemassa Ukko Kolin huipulta avautuvaa kansallismaisemaa.
Edellä mainituista syistä en erityisemmin pidä reitistä, enkä peitellyt turhautumistani reitin varrella kohtaamiltani JTR:n kannustajilta ja perheenjäseniltäni. En olisi ikinä palannut tähän kisaan, ellei se olisi sattunut olemaan UTTF finaali. Rakastan edelleen ultrajuoksua, mutta ei enää ikinä Vaaroille!
Maalissa minua odotti perhe, 30v synttäriruusut ja Frutti Di Pielinen. Loppuilta kului mukavasti yli 30h valvoneena synttäreiden vietossa.
Aion viettää koko lokakuun leväten, enkä todennäköisesti ota yhtäkään juoksuaskelta. Kunhan kisapöly laskeutuu ja saan asialle sisäisen varmuuden, julkistan seuraavan tavoitteeni.
Kiitos:
Juuso Simpanen & Jalanjälkivalmennus
Jyväskylä Trail Runners
Urheiluhieroja Oskari Kaihovaara
Vaarojen Maraton
Ultra Trail Tour Finland
Instagram päivitys 8.10.
Tästä (videon) hetkestä on nyt viikko aikaa. Edelleen mieli askartelee kokemuksen ympärillä valveilla ja unessa. Täydelliseen fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen menee vielä viikkoja. Kiitos kaikille kanssajuoksijoille ja kannustajille!